Millainen on hyvä Helsinki?

1) Helsinki, jossa hyvinvointi turvataan toimivilla, erityisesti ennaltaehkäisevillä mielenterveyspalveluilla.

2) Helsinki, jossa on tilaa jokaiselle - yhdenvertaiset mahdollisuudet tilaan ja asumiseen.

3) Helsinki, jossa päätökset tehdään pitkäjänteisesti, ja jonka päätöksentekoon nuoret osallistuvat aktiivisesti.

 

Hyvinvointi ja toimivat mielenterveyspalvelut

Hyvinvointivaltio on kuin korttitalo, ja lapset ja nuoret ovat sen perusta. Jos yksikin kortti tästä perustasta romahtaa, koko rakennelma on vaarassa. Siksi on ensiarvoisen tärkeää, että nuorten ikäluokkien edellytykset psyykkiseen, fyysiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin ovat kunnossa. Se on myös keppiä parempi tapa esimerkiksi pidentää työuria.

Muun muassa kouluterveydenhuollon resursseja tulee lisätä niin, että jokaisen koululaisen ja opiskelijan on mahdollista päästä terveydenhoitajan, koulukuraattorin tai koulupsykologin puheille kohtuullisessa ajassa. Näin voidaan havaita ajoissa kiusaaminen, päihteiden väärinkäyttö ja mielenterveyden ongelmat, ja silloin myös kalliin jälkihoidon tarve vähenee. Silloin, kun hoitoa kuitenkin tarvitaan, sitä on saatava. Avohoidon kehittäminen ei saa olla vain tekosyys vuodeosastopaikkojen karsimiselle.

Tila ja asuminen

Tilatapahtuma 10.jpgHelsingin tulee olla kaupunki, jossa ikä, varallisuus, elämäntilanne tai sosiaalinen status eivät määritä tilankäytön mahdollisuuksia. Niin sanottu NIMBYily, eli not in my backyard -ilmiö on kitkettävä.

Kaupunkitilaa on voitava käyttää kaupunkikulttuuria vahvistavasti ilman, että turha byrokratia torppaa kaupunkilaisten omat, yhteisöllisyyttä ja elämänlaatua lisäävät hankkeet. Kaupunkitila ei ole tarkoitettu vaan mainostajille ja muille kaupalliset intressit omaaville tahoille.

Kaavoituksessa ja asuntojen rakentamisessa tulee turvata myös opiskelijoiden ja muiden vähävaraisten tarpeet niin, että varsinkin uusia asuinalueita rakennettaessa rakennetaan mahdollisimman erilaisia asuntotyyppejä.

 

Pitkäjänteistä politiikkaa

Politiikan tulee olla kestävää ja pitkäjänteistä, ei vain vaaleista vaaleihin toimimista. Esimerkiksi ilmaston ja ympäristön suojelu sekä koulutuspolitiikka ovat asioita, joiden vaikutukset näkyvät vasta pitkän ajan kuluessa - hätiköidyt päätökset tai nopeasti muuttuvat linjaukset eivät ole kenenkään etu.

Myös tiukassa taloustilanteessa tulee panostaa kestäviin ratkaisuihin. Ne voivat olla myös kannattavampia: on esimerkiksi halvempaa rakentaa ja kunnostaa kevyenliikenteenväyliä kuin autoteitä.

Nuorilla tulee olla uskottavat ja monipuoliset mahdollisuudet osallistua poliittiseen päätöksentekoon - myös sellaiseen, joka ei heitä välittömästi koske. Kehityksen tulee kulkea siihen suuntaan, että kaikissa lautakunnissa olisi puhe- ja läsnäolo-oikeudellinen nuorisoedustaja. Koulujen oppilaskuntatoimintaa tulee kehittää, ja oppilaskunnan hallitusten antamilla lausunnoilla tulee olla todellista merkitystä päätöksiä tehdessä.